Lexia kutsui toukokuussa Lakiklinikka-hankkeen puitteissa koolle valitun joukon kiinteistö- ja rakennusalan vaikuttajia sekä KIRA-alan digitaalisia palveluita kehittäviä toimijoita pureutumaan alan digitalisaation lainsäädännöllisiin hidasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tavoitteena oli tunnistaa ja ilmiantaa erilaisia lainsäädännön ongelmakohtia sekä miettiä tapoja kehittää alan digitalisaatiota ketterämmäksi.

 

Lexia on ollut rakennusalan digitalisaation kehityksessä vahvasti mukana ja pyrkinyt saaman aikaan keskustelua aiheen tiimoilta jo aiemmin. Nyt Lexia on valittu KIRA-digi -hankkeen puitteissa kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota edistävän Lakiklinikka-hankkeen totuttajaksi Ympäristöministeriön tilauksesta. Tämän päivän juristin työssä pyritäänkin  mahdollistamaan asioita sen sijaan, että kerrottaisiin, mikä on mahdotonta.

Lakiklinikka organisoi toukokuussa alan vaikuttajat yhteiseen Round table -keskusteluun. Tapahtuma olikin erityisen antoisa juuri siksi, että paikalle oli kerääntynyt  kattava joukko ammattilaisia monelta alalta. Edustettuna olivat mm. rakentaminen, suunnittelu, kiinteistökehitys, järjestelmäpalveluntarjoajat sekä viranomaistahot.

Workshopissa ryhmät pohtivat, mitä haasteita nykyinen lainsäädäntö asettaa toiminnalle ja toisaalta, mikä olisi ihanteellinen toimintaympäristö tulevaisuudessa.

Workshopit kirvoittivat keskustelua ja herättivät hyviä huomioita

Round table -tilaisuuden osallistujat uskoivat, että tulevaisuudessa tullaan yhä useammin törmäämään haastaviin tilanteisiin, kun kukaan ei tiedä, miten erilaisissa risteyskohdissa tulee toimia. Alan toimijoilla ei ole mahdollisuutta nojata tulkintakäytäntöön ja sääntely on puutteellista tai ei vastaa liiketoiminnallisia tarpeita.

Workshopista saatujen tulosten perusteella suurta huolta aiheuttavat erityisesti tekijänoikeudelliset kysymykset. Alan toimijat kokevat epäselväksi sen, kenelle tekijänoikeus lopulta kuuluu, kun monet tahot muokkaavat esimerkiksi rakennuspiirustuksia etenkin hankkeen alkuvaiheessa.

Niin ikään viranomaistatoiminaan kaivataan selkeyttä ja esimerkiksi julkishallinnon asiakirjojen käsittelyn tulisi olla yhtenäistä. Tiedostojen luotettavuuden ja säilytettävyyden osalta pohdituttaa myös tiedostomuotojen luotettavuus ja tulevaisuus. Tulisi luoda standardi, jonka perusteella voidaan luottaa, että tiedostot ovat lukukelpoisia myös sadan vuoden päästä.

Myös avoimuus ja yhtenäinen toiminta nousi keskusteluun useassa ryhmässä. Alan toimijoiden mukaan rajapintoja toimijoiden ja tiedonsiirron välillä tulisi yhtenäistää. Etenkin digitalisaation näkökulmasta tulisi varmistaa yhteneväiset tulkinnat ja saada alan toimijoille yhteiset toimintatavat. Tiedonsiirtoon liittyvät rajapinnat tulisi määritellä siten, että tiedonsiirto eri toimijoiden välillä sujuisi vaivattomasti.

Yhtenä mahdollisena riskinä ja kehitystä hidastavana tekijänä nähdään datan omistaminen, hallinta ja turvallinen käyttö. Ennen kaikkea suurten datamäärien lisääntyessä datan hyödyntämistä koskevat kysymykset herättävät epävarmuutta.

Mahdollisuuksien kautta onnistumiseen

Alan toimijoiden mukaan koko prosessin parhaat käytännöt tulisi miettiä huolellisesti läpi. On hyvä muistaa, että data voi tulevaisuudessa mahdollistaa myös kokonaan uutta liiketoimintaa. Ajatuksia nousi esiin myös sen osalta, että tiedonhallinnan rajapintoihin tulisi valita jokin järkevä, kolmannen tahon organisoima järjestelmä, mutta pohdintaa herätti tämän osalta puolestaan rahoitusta koskevat kysymykset.

Olennaista olisi varmistaa, että älyrakentamiselle luodaan toimivat puitteet tulevaisuutta varten. Kunnan tulisi jo maankäyttöä suunnitellessa ja viimeistään tontin luovutusvaiheessa määritellä, millä edellytyksillä esimerkiksi datana avoimuudelle asetettavat edellytykset täyttyvät kullakin alueella.

Yhteistyössä on voima

Sääntely-ympäristöä tulisi tarkastella siten, että avoimuutta voidaan edistää jatkossa kaikilla rakentamiseen ja kiinteistökehitykseen kuuluvilla toimialoilla. Rajapintoja avaamalla mahdollistetaan uudenlaista ja kokonaan uutta liiketoimintaa. Viranomaisprosessit tulee saada yhtenäisiksi ja yhteistyö viranomaisen sekä yksityisen sektorin välillä toimivammaksi kuntarajoista riippumatta. Datan omistamiseen ja oikeanlaiseen hallintaan kaivataan selkeitä toimintasuosituksia ja käytäntöjä, minkä lisäksi dokumenttien tiedostomuodot kaipaavat harmonisointia tulevaisuutta varten. Selkeästi oikeilla jäljillä ollaan, mutta kaikki lähtee avoimuudesta ja aidosta kehitystyöstä yhteisten tavoitteiden eteen.

Jatketaan yhdessä hyvin alkanutta matkaa.

Teksti:
Aleksi Lundén, puh. +358 40 512 5424, [email protected]

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

five + 15 =