Neuvontaklinikka
Neuvontapalvelussa voit jättää kysymyksiä asiantuntijoillemme vastaantulleista kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota koskevista lainsäädännöllisistä ongelmista tai kehitystä hidastavista tekijöistä. Asiakaspalvelu kuittaa kysymyksen vastaanotetuksi sähköpostiisi yhden arkipäivän kuluessa. Kysymyksen vaikeusasteesta riippuen kysyjälle annetaan aika-arvio vastausajasta ja vastaus lähetetään hänelle sähköpostiin.
Voit halutessasi rekisteröityä käyttäjäksi, jotta löydät tietosi helposti uudelleen palveluita käyttäessäsi. Palveluita voi käyttää myös ilman rekisteröintiä, tällöin neuvontaklinikka vaatii yhteystietojen jättämistä mahdollista myöhempää yhteydenottoa varten.
Kaikki kysymykset ja vastaukset tullaan julkaisemaan täysin anonymisoituina neuvontaklinikan palstalla.
Rakennusluvat (1)
Porareikämittausta ei ole laissa määritetty ainoaksi hyväksytyksi betonin suhteellisen kosteuden mittaustavaksi. Itse asiassa laki ei sano mitään siitä, millä teknisellä menetelmällä mittaukset on suoritettava. Lakien ja asetusten määräykset ovat lähinnä yleisluonteisia, mikä mahdollistaa uudet tekniset ratkaisut ja toteuttamistavat. Esimerkiksi rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta annetun asetuksen (782/2017) mukaan ”rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten” (15 §, toinen virke).
Ohjeita siitä, miten betonin suhteellista kosteutta tulee mitata, sisältyy lähinnä Rakennustiedon julkaisemiin ohjekortteihin. Helmikuussa 2010 julkaistu ohjekortti ”RT-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus” sisältää yksityiskohtaiset ohjeet porareikämittauksen tekemisestä. RT-kortit eivät ole pakottavaa lainsäädäntöä, eikä niissä muutoinkaan määritellä hyväksyttäviä mittaustapoja tyhjentävästi.
Toisin sanoen laki ei määrää betonin kosteusmittauksen suoritustavasta. Lainsäädännöllisiä esteitä ei siten ole betonin suhteellisuuden kosteuden mittauksen toteuttamiseksi muulla tavalla kuin porareikämittauksella.
Yleiset (3)
Porareikämittausta ei ole laissa määritetty ainoaksi hyväksytyksi betonin suhteellisen kosteuden mittaustavaksi. Itse asiassa laki ei sano mitään siitä, millä teknisellä menetelmällä mittaukset on suoritettava. Lakien ja asetusten määräykset ovat lähinnä yleisluonteisia, mikä mahdollistaa uudet tekniset ratkaisut ja toteuttamistavat. Esimerkiksi rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta annetun asetuksen (782/2017) mukaan ”rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten” (15 §, toinen virke).
Ohjeita siitä, miten betonin suhteellista kosteutta tulee mitata, sisältyy lähinnä Rakennustiedon julkaisemiin ohjekortteihin. Helmikuussa 2010 julkaistu ohjekortti ”RT-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus” sisältää yksityiskohtaiset ohjeet porareikämittauksen tekemisestä. RT-kortit eivät ole pakottavaa lainsäädäntöä, eikä niissä muutoinkaan määritellä hyväksyttäviä mittaustapoja tyhjentävästi.
Toisin sanoen laki ei määrää betonin kosteusmittauksen suoritustavasta. Lainsäädännöllisiä esteitä ei siten ole betonin suhteellisuuden kosteuden mittauksen toteuttamiseksi muulla tavalla kuin porareikämittauksella.
Salassapito perustuu julkisuuslain (21.5.1999/621) pykälään 24. Tietyt kohteet saavat sen mukaan kyseisen pykälän nojalla erityisen suojan, mutta suoraa kohdeluetteloa määräyksessä ei ole. Näin ollen olimmekin asian osalta yhteydessä sekä Helsingin että Espoon rakennusvalvontaan. Helsingissä salaisia kohteita ovat mm. Valtioneuvoston linna, Presidentin linna, Säätytalo, Eduskuntatalo, Grand Casino, Keskuskirjasto, Helsingin hätäkeskus, Vanha rahapaja, Mäntyniemi, Poliisilaitoksen Pasilan toimitilat, Pasilan virastokeskus, Tullin tiloja ja Kehäradan valvomo, Helsingin vankila, Suomenlinnan huoltotunneli, Kansallismuseo, OPK Vallila, Malmin sairaala, suurlähetystöt, Helenin Sähköasemat, Metrovalvomokeskus, Puolustusvoimien rakennukset, osa HUS:n rakennuksista ja lisäksi muutamia yksittäisiä kiinteistöjä. Helsingissä salaisia kohteita on tietenkin enemmän, mutta esimerkkiluettelo kuvaa hyvin rakennussuunnitelmien osalta salaisia kohteita myös ympäri maan. Kohteet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja haavoittuvaisuuden riski olisi korkea, mikäli tiedot niistä olisi julkisesti luovutettavissa.
Mitä innovaatiohankkeissa tulee ottaa huomioon uusia palveluita kehittäessä datan käytön kannalta?
Innovaatiohankkeissa on mahdollista käyttää avointa dataa, jolla perinteisesti tarkoitetaan dataa, jonka käyttöä ei ole rajoitettu patenteilla tai tekijänoikeuksilla. Avointa dataa hyödyntäessä yritysten tulee kiinnittää huomiota tiedon julkisuuteen, henkilötietolainsäädäntöön sekä mahdolliseen tiedon maksullisuuteen ja avoimiin lisensseihin. Avointa dataa sääntelevät mm. yleisesti henkilötietolaki ja julkisuuslaki. Mikäli kyseessä on suljettu data, yhtenä tärkeänä kysymyksenä on selvittää, kuka datan omistaa ja kuka dataa hallitsee. Lisäksi on tärkeää niin avoimen kuin suljetunkin datan kohdalla tarkistaa datan käyttöoikeudet ja -ehdot sekä niiden alaiset mahdolliset kiellot. Datan käyttöön vaikuttaa myös tietosuojaa koskeva sääntely, joten hankkeen osalta tulee huomioida myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (siirtymäaika päättyy 25.5.2018) mukaiset vaatimukset.