Voiko kunta ”pinota” useita vaiheittaisia asemakaavamuutoksia ns. päällekkäin tekemättä asemakaavan kokonaismuutosta?
Jääkö vanhempi detaljikaava aina voimaan vaiheasemakaavan alla, vaikka voimaan jäämisestä ei olisi mitään mainintaa itse kaavassa?
Onko asunnon pitkäaikaiseen vuokraamiseen tähtäävän digitaalisen vuokranvälityspalvelun tarjoaminen kiinteistöjen ja vuokrahuoneiden välityksestä annetun lain tarkoittamaa välitystoimintaa?
Miten sähköistä asiointia viranomaisissa koskeva lainsäädäntö suhtautuu vaihtelevaan käytäntöön kuntien välillä liittyen päätösasiakirjan manuaaliseen allekirjoittamiseen? Osa kunnista pitää riittävänä, että arkistoidaan päätösdokumentti, joka saadaan sähköisestä päätöksentekojärjestelmästä sellaisenaan ja lähetetään korkeintaan tiedoksiantona allekirjoitettu päätösote asiakkaalle. Osa kokee tarpeelliseksi tulostaa dokumentti, allekirjoittaa se ja skannata uudestaan arkistoitavaksi, jotkut kunnat taas tyytyvät arkistoimaan dokumentin paperisena.
Onko porareikämittaus ainut lain sallima betonin suhteellisen kosteuden mittaustapa vai voiko mittauksen esimerkiksi suorittaa IoT-laitteilla?
Mikä on palo- ja pelastusviranomaisten harkintavallan raja rakennus- ja toimenpidelupiin liittyen? Tilojen väliaikaiset tai lisäkäytöt törmäävät usein palo- ja pelastusviranomaisten kielteiseen kantaan esim. koulujen käytössä majoitustilana. Pp-viranomaisten tulkinnat vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Onko pp-viranomaisten lausuntoihin/tosiasiallisesti määräävään näkemykseen muutoksenhakumahdollisuutta, tai ylipäänsä jotain laillista ja avointa keinoa vuoropuheluun.
Mihin rakennuslupapäätösten pykälöinti perustuu? Sähköisesti lupaa haettaessa sähköisestä palvelusta luvalle muodostuu lupatunnus, jonka avulla päätösotteen yksilöinti onnistuu. Mikäli pykälöinnillä ei ole muuta tarkoitusta kuin yksilöidä päätösote, olisiko rakennusvalvonnan mahdollista halutessaan luopua pykälöinnistä ja käyttää pelkkää lupatunnusta?
Digitoituja rakennusvalvonnan asiakirjoja myydään monessa kunnassa/ kaupungissa suoraan netissä esim. hintaan 5 €/ asiakirja. Julkisuuslaissa on käsittääkseni kohta jossa todetaan, että mikäli asiakirja on sähköisessä muodossa ja helposti luovutettavissa tulee se antaa ilmaiseksi. Kuinka on perusteltavissa tuo 5€ hinta netistä ostettaessa ja onko dokumentti kuitenkin annettava ilmaiseksi jos asiakas sitä pyytää esim. sähköpostilla?
