Kuntalain 107 §:n mukaan kunnan toimielimien ja viranhaltijoiden päätöksistä on pidettävä pöytäkirjaa. Vakiintuneesti näissä päätöspöytäkirjoissa ja näin myös niiden otteissa (jollainen rakennuslupakin lähtökohtaisesti on) käytetään juoksevaa pykälänumerointia yksilöimään käsitellyt/päätetyt asiat. Sikäli kun olemme ymmärtäneet oikein sen, mihin pykälöintiin kysymyksessä viitataan, pykälöinti edustaa nähdäksemme juuri tätä päätöspöytäkirjan juoksevaa asianumerointia. Eli pykälöinnin tarkoitus on nimenomaan yksilöidä ja numeroida se pöytäkirjan kohta ja päätös, johon kyseinen rakennuslupa perustuu.

Siihen, voitaisiinko tästä pykälöinnistä luopua kokonaan ja yksilöidä rakennuslupaa koskeva päätös/pöytäkirjan kohta ainoastaan lupatunnuksen perusteella, ei lainsäädännöstä sinänsä löydy suoraa vastausta. Hallintolain mukaan itse päätöksestä on käytävä ilmi selvästi mm. päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta, esimerkiksi päätöksen ulkoasusta tai päätöksen yksilöinnin toteuttamisesta ei ole tarkemmin säännelty. Myöskään kuntalaissa tai esimerkiksi tiedossamme olevissa hallintosäännöissä ei säädetä nimenomaisesti pöytäkirjojen pykälöinnistä. Koska kyseessä kuitenkin on virallinen ja muutoksenhakumahdollisuuden alainen päätös ja toisaalta ote lain edellyttämästä pöytäkirjasta, on kunnan viranhaltijan (tai toimielimen) perusteltua noudattaa vakiintuneita ja johdonmukaisia kirjaamistapoja tällaista pöytäkirjaa pitäessään. Lisäksi pykälöinnin merkitystä pöytäkirjoissa ja niiden otteissa puoltaa se, että rakennusluvan myöntävällä viranhaltijalla tai toimielimellä voi olla käsiteltävänä rakennuslupien lisäksi muitakin päätösasioita, jotka kirjataan samaan pöytäkirjaan rakennuslupien kanssa. Joka tapauksessa päätösotteen tarkka yksilöinti pykälänumeron perusteella siis palvellee viranomaisten näkökulmasta esitys- ja pöytäkirjatekniikkaa.